Tuoreimmat

Huima temppu! Lauri Vuorinen voitti MM-pronssia vapaan sprintistä

Lauri Vuorinen sai teki mielettömän suorituksen torstaina, kun mies nappasi MM-pronssia miesten vapaan sprintistä. Torstaina...

Lisää lunta tupaan – Perttu Hyvärinen sairastui influenssaan

Perttu Hyvärinen on sairastanut influenssaan, joten miehen osallistuminen hiihdon MM-kisoihin on todella epävarmaa. Suomen hiihtomaajoukkue...

IS: Iivo Niskanen on sairastunut aivan MM-kisojen alla

Suomen suurin mitalitoivo MM-kisoihin, Iivo Niskanen, on sairastunut influenssaan aivan kauden päätapahtuman alla. Niskanen oli...

Suomi nimesi joukkueen hiihdon MM-kisoihin!

Suomi on nimetty hiihtäjät Trondheimissa hiihdettäviin MM-kisoihin. Tästä löydät sekä miesten että naisten joukkueet...

Iivo Niskanen juhli ylivoimaista voittoa Falunissa

Iivo Niskanen oli ylivertainen Falunissa, kun ohjelmassa oli miehen suosikkimatka 10 kilometriä perinteisellä. Muille...

Hello world!

Welcome to WordPress. This is your first post. Edit or delete it, then start...

Hiihdon MM-kisat 2025

Hiihdon MM-kisat järjestetään aina kahden vuoden välein. Tänä vuonna kilpailut saa kunnian järjestää Norjan Trondheim, jossa tapahtuma käydään 26. helmikuuta – 9. maaliskuuta välisenä aikana.

Varsinkin Keski-Euroopan maissa ja Pohjoismaissa kyseessä on äärimmäisen iso tapahtuma, josta janotaan menestystä. Tietysti Suomellakin on aina isot odotukset mitaleista, sillä maastohiihto on yksi suomalaisen urheiluhistorian perinnelajeista. Tämän hetken kovimmat suomalaishiihtäjät ovat Iivo Niskanen, Kerttu Niskanen ja Krista Pärmäkoski.

Hiihdon MM-kisoissa käydään samanaikaisesti myös mäkihyppy sekä yhdistetty. Mäkihypyssä Suomi ei ole enää vuosiin pärjännyt, mutta yhdistetyn puolella valonpilkahduksia nähdään tasaisesti, sillä Ilkka Herola ja Eero Hirvonen voivat täydellisellä suorituksella taistella jopa paikasta palkintopallille.

Hiihdon MM-kisat on järjestetty vuodesta 1926 lähtien. Kisojen ylivoimainen hallitsija on historiassa ollut Norja, joka on kerännyt 425 mitalia. Toisena mitalitaulukossa on Suomi, jolla on kasassa 205 mitalia. Pohjoismaiden menestys lajeissa näkyy myös tulevissa kilpailuissa, koska Norjan jälkeen isännöinti vuorossa on Ruotsin Falun, jossa järjestetään MM-kisat vuonna 2027. Puolestaan vuonna 2029 kisat käydään Lahden Salpausselällä.

Hiihdonmmkisat-sivustoltamme löydät kaikki kuumimmat tapahtumaan liittyvät uutiset. Tämän lisäksi hiihdon MM-kisojen televisiointi ja liput ovat kerrottu tarkasti faneille, joten näet suoraan kaikki tärkeimmät tiedot. Eikä unohdeta myös maailmancupia, jonka ohjelman löydät myös sivuiltamme. Kun haluat pysyä kartalla kaikesta maastohiihtoon, yhdistettyyn ja mäkihyppyyn liittyvästä, niin tämä on juurikin se paikka.

Meiltä löytyy myös paljon muita talviurheiluun liittyviä juttuja, kuten parhaat tapahtumat ja viihdyttävimmät videot.

Hiihdon MM-kisat - Sisällysluettelo

MM-kisat
Maailmancup
Televisiointi

Maailmancup

Hiihdon maailmancup tarjoaa lähes viikoittain huippuluokan kisoja ympäri maailman. Maailmancup rantautuu myös kahdesti Suomeen, sillä heti alkukaudesta käydään Rukan maailmancup. Puolestaan keväällä yksi isoimmista kisoista on perinteiset Salpausselän kisat.

Maailmancupin keskelle mahtuu yksi merkittävä tapahtuma, kun joulun jälkeen käynnistyvä Tour de Ski on varsinkin arvokisattomina vuosina urheilijoiden päätapahtuma. Tarjolla on iso määrä maailmancupin pisteitä, mutta myös palkintorahaa.

Sivuiltamme löydät koko maailmancupin ohjelman sekä tiedot televisioinnista. TV-oikeudet ovat Viaplaylla, mutta suurin osa kisoista on nähtävillä ilmaiseksi Ylen kanavilla.

Tour de Ski

Tour de Ski on aina joulun jälkeen käynnistyvä kiertue, jossa kilpaillaan tiiviisti kahden viikon ajan Keski-Euroopassa. Kiertueella on suuri painoarvo nykyisin urheilijoille, sillä varsinkin arvokisattomina vuosina se on jokaiselle kauden päätapahtuma. Se tarjoaa tietysti valtavan määrän maailmancupin pisteitä, mutta myös palkintorahaa. Koko kiertueen voitto on myös todella kova saavutus itsessään.

Tour de Skin huipennuksena on vuosittain legendaarinen Alpe Cermisin loppunousu, joka laittaa hiihtäjät aivan äärirajoille. Loppunousussa testataan kykyä kestää maitohappoa sekä ylipäätänsä fyysistä kuntoa, koska kyseessä on aivan poikkeuksellinen rääkki hiihdon maailmancupiin.

Tour de Skin kisapaikkoina ovat vuosien saatossa toimineet: Saksassa, Italiassa, Tsekissä ja Sveitsissä.

Televisiointi

Hiihdon televisiointi on aina todella laadukkaalla tasolla, sillä kisoja on nähtävillä ilmaiseksi Ylen kanavilla. Esimerkiksi kaikki arvokisojen matkat tulevat Ylen kautta. TV-oikeudet ovat Viaplaylla, joten mikäli mielit katsoa aivan kaikki vuoden aikana järjestettävät kisan, niin Viaplayn maksupaketti tarjoaa tähän mahdollisuuden.

Kuitenkin pääosin kaikki kisat ovat tarjolla myös ilmaiseksi. Televisiointia tulee laadukkaasti maailmancupin ja arvokisojen lisäksi myös Suomen Cupista sekä SM-kisoista.

Hiihto onkin erittäin suosittu tv-laji, sillä jännityksen voi aistia mainiosti kotisohville asti. Yleensä kamppailu palkintokorokepaikoista on tiukkaa aina maaliviivalle asti, joten tämä koukuttaa katsojan seuraamaan tarkalla otteella tapahtumia.

Hiihdon MM-kisojen historia

Hiihdon MM-kisojen perinteet juontavat juurensa todella kauaksi, sillä ensimmäiset kilpailut järjestettiin vuonna 1924 Ranskan Chamonix’ssa. Nämä järjestettiin olympialaisten yhteydessä, joten ensimmäiset varsinaiset MM-kisat olivat seuraavana vuonna Tsekkoslovakian Janské Lázněssa.

Kisat järjestettiin vuosittain, kunnes 1940 putki päättyi, kun ensimmäinen maailmansota aiheutti useiden vuosien peruutuksen. Suomessa ensimmäiset MM-kisat järjestettiin Lahdessa 1938. Sodan päätyttyä kilpailut pääsivät jatkumaan jälleen vuonna 1948, kun Svetsin Sankt Moritz toimi isäntänä. Tämän jälkeen kisat alkoivat pyörimään kahden vuoden välein.

Suomessa kisat on järjestetty lukuisia kertoja ja aina kisapaikkana on toiminut Lahti. Vuoden 2001 on kisat ovat piirtyneet historiankirjoihin, mutta ainoastaan negatiivisella tavalla. Tuolloin Suomi sortui kuuluisaan dopingin käyttöön, joka aiheutti valtavat skandaalit. Lukuisat suomalaishiihtäjät kärähtivät kiellettyjen aineiden käytöstä ja tuloksena oli useiden vuosien kilpailukieltoja.

Tämän jälkeen maineen palauttaminen vei vuosia, mutta nykypäivänä nuo pimeät hetket on jo päästy unohtamaan.

Suomi on kuulunut kiistatta aina niihin maihin, jotka taistelevat vähintään hiihdossa mitaleista. Mäkihyppy oli joskus todellinen perinnelaji  maassa, mutta viime vuosina historian loisto on ollut kaunis muisto vain, koska menestys ei ole ollut lähelläkään. Myös yhdistetyn tilanne on hieman vastaavanlainen, vaikkakin Ilkka Herola ja Eero Hirvonen voivat väläyttää. Mitään Hannu Mannisen tai Samppa Lajusen kaltaista kestomenestyjää ei kuitenkaan ole, joten mitalit ovat todella tiukassa.

Mitalitaulukko

  1. Norja – 425 mitalia
  2. Suomi – 205 mitalia
  3. Ruotsi – 158 mitalia
  4. Saksa – 116 mitalia
  5. Itävalta – 96 mitalia
  6. Neuvostoliitto – 92 mitalia
  7. Venäjä – 89 mitalia
  8. Italia – 58 mitalia
  9. Japani – 42 mitalia
  10. Itä-Saksa – 38 mitalia
  11. Puola – 32 mitalia
  12. Tsekkoslovakia – 30 mitalia
  13. Ranska – 25 mitalia
  14. Yhdysvallat – 19 mitalia
  15. Sveitsi – 18 mitalia
  16. Slovenia – 17 mitalia
  17. Tshekki – 15 mitalia
  18. Viro – 10 mitalia
  19. Kazakstan – 9 mitalia
  20. Länsi-Saksa – 7 mitalia
  21. Kanada – 7 mitalia
  22. Espanja – 2 mitalia
  23. Ukraina – 2 mitalia
  24. Jugoslavia – 1 mitali
  25. Slovakia – 1 mitali
  26. Valko-Venäjä – 1 mitali